Joo ei mä tuun kohta hulluks. Taas pistin sille ruuan eteen, ja heti sen jälkeen mentiin ihan tuohon omalle takapihalle, jossa ollaan siis oltu ennenkin. Ihan rauhallisesti olin, seisoskelin sen kanssa vaan, ja silloin vaan liikuin, kun näytti siltä, että se seuraa. Sit se taas hätääntyi, kun piti kaikkien paiskoa autojensa ovia samanaikaisesti, ja sitten alkoi vaihteeksi kauhea vinkuminen ja rimpuilu...
Ja heti kun pääsi sisälle, niin paskat keskelle keittiön lattiaa.
... Tulipahan tirautettua oikein kunnolla. Herranjumala että mä olen väsynyt.
Mutta sittemmin neiti osasi mennä sentään paperille. Voi huoh että tästä tulee pitkä operaatio.
5 kommenttia:
http://foorumi.alaskanmalamuutti.net/index.php?option=com_fireboard&Itemid=26
-
http://www.spl.fi/keskustelu/keskustelu/index.php
Rekisteröidy molempiin (jos oikein ymmärsin, niin olisi kaikkein eniten noita rotuja teidän Nanossa?) ja kysy apua. Jos mun mielipiteet viel kelpaa (tuntuu et tuputan niitä koko ajan, yritän vaan niin kovin olla avuks! <3), ni must tuntuu et nyt tapahtuu asiat ihan liian nopeesti. Olkaa pari päivää ihan sisällä, silittelet ja leikit sen kanssa rauhallisesti, ulos VAAN tarpeiden teon ajaks. Sit joskus, otatte sen syliin ja meette autolle, avaatte oven, annatte sen katella ja vaik haistaa sitä ovea, ja pistätte sen rauhallisesti kiinni. Sit sama juttu, nyt täl kertaa ovi vähä kovemmal voimal kiinni. Jatkatte, kunnes se ei enää pelästy oven paukausta.
Tsemppiä sen karvamonsterin kanssa. <3 Oot rakas~ Rapsuta miunkin puolesta. 8)
kannattaa muistaa et aina ku sitä pelottaa ni et ite rupee kuulostaa hätääntyneeltä tai rauhottelemaan sitä, ku se saa sen ymmärtämään et on syytä pelätä. jos sitä jännittää vaikka lastenvaunut lenkillä ni sanot reippaana et noni mennääs ny! ja kävelet ohi niiku ei mitään, kyllä se siitä laantuu. arskaki pelkäs pienenä lastenvaunuja, eikä siitä nytte uskois :-D
Kiitos taas kommenteista, jokainen kommentti on minulle tärkeä! :)
Inka: Kiitos linkeistä! Nanossa on oikeastaan tasaisesti noita kahta sekä huskya ja valkoistapaimenkoiraa, mutta asiaan! Olen käynyt molempien liittojen sivuilla, mutten aikaisemmin foorumeilla. Sakemanniliiton foorumi näytti paljon selkeämmältä, ehkä löydänkin sieltä valmiin topicin!
Jep, siihen tulokseen tulin minäkin päivä, pari sitten, ettei se sopeudu ihan niin vauhdilla, ja ollaankin oltu ainoastaan omalla takapihalla sen jälkeen. Autot sinällään eivät myöskään ole pelottavia, Nanolta sujuu omassa autossa matkustaminen esimerkillisen hienosti! Ehkäpä kovat äkilliset äänet? Ehkä se ei osaa vielä yhdistää sitä ääntä autoon. Voitaisiin kokeilla sitä sen nenän edessä paukuttamista kyllä!
Myös tarpeiden tekeminen on vaikeampi juttu, luin netistä, että pennut eivät mielellään jätä hajuaan vieraaseen paikkaan, joten siksi on loogisesti kiire kotiin tekemään ne tarpeet. Tämän vuoksi on vaikea saada sitä ymmärtämään, että ulos saa tehdä, kun ei se koskaan tee, että sille voisi antaa makupalan siitä hyvästä ja kehua... Ikävä noidankehä. :/ Ehkä parin viikon päästä!
Niina: Jep, yritän parhaani, vaikka vaikeaa välillä on. Sinä myös, ja rapsuttelen! <3
Kaisa: Nou hätä, on hallussa! Otan aina vähän sellaisen äidillisen otteen siihen tilanteeseen, kun se hätääntyy. Kyllä mä sille rauhallisesti juttelen ja yritän ilmaista, että "tämä on ihan normaalia, ei paniikkia", mutta en esim. ota syliin. Jos se juoksee mun taakse, niin se saa olla siellä, enhän mä voi vaan mennä pois ja jättää sitä yksin uuden ja pelottavan asian eteen. Mun pitää suojella sitä kaikelta hurjalta. :D Mutta jos tuleekin vastaan jokin, niin milliäkään en kyllä liiku. Senkin luulisi auttavan sitä ymmärtämään, että jos mäkään en pelkää rollaattoria, niin senkään ei tarvitse.
Hiljaa hyvä tulee. Kai. :D
joo just tolleen, se saa ja sen pitäiski hakea susta suojaa ja turvaa mut nimenomaan ei pidä ite ruokkia sitä sen pelkoa lisää :-) hyvähyvä.
Lähetä kommentti