keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Jännittää

Enää kolme yötä pennun hakuun.
Kämppä ei vieläkään ole siisti, joten tein tuossa äsken aika tiukan listan, mitä täällä on tehtävä ennen lauantaita. Pelottaa kamalasti, että tullaanko me sittenkään toimeen, ja osataanko me kouluttaa ja hoitaa sitä hyvin ja... Äh. Jotenkin kallooni ei iskostu se, että se todennäköisesti tule rakastamaan meitä paljon ihan vain meidän itsemme takia, eikä sitä pätkääkään kiinnosta, kuinka hyviä me ollaan koirien kanssa. Meistä tulee sen perhe. Rakastanhan mäkin perhettäni, vaikka ne joskus käykin mun hermoille. (Varsinkin eräs nimeltämainitsematon Manna... :D)

Tiedän sen jo nyt, että tulen olemaan aivan romuna sen jälkeen, kun se koira tulee ja siirryn pariksi/muutamaksi viikoksi tekemään iltavuoroa/etätöitä, mutta uskoisin, että se on sen arvoista. :) Ja jouluna viimeistään helpottaa.

Joulusta puheenollen. Mulla on ollut ihan hirvittävä joulubuumi tässä jo jonkin aikaa, kuuntelen joka aamu joululauluja ja glögikin on maistunut. Näin se aina alkaa, paria kuukautta ennen tulee se ensimmäinen vaihe, ja sitten taas marraskuuksi unohdan koko joulun, ja yhtäkkiä onkin enää viikko aikaa hoitaa kaikki.
Kävin eilen porukoilla ja päätettiin yhdessä, että voidaan mennä Tervikseen kuten ennenkin, mutta tänä jouluna ei YHTÄÄN alkoholia. Ei edes viiniä ruuan kanssa. Jos sitä maun takia juodaan, niin saahan sitä alkoholittomana versiona. Jos näen yhdenkin kaljatölkin JOULUNA, nii lähden. Ja se siitä joulusta sitten, kiitos kaljanlipittelijöiden. Todettiin äitin kanssa, että joka perkeleen juhlapyhänä aina ryypätään, niin sen joulun voisi vaikka olla juomatta. Me sen sijaan toivottiin jouluruokia, jotka tehdään yhdessä, joululauluja, joulukuusen koristelua, ja sitä ihan vaan yhdessä oloa. Äiti oli sitä mieltä, ettei aikuisilta-aikuisille -lahjoja, kun niitä on aina niin vaikea keksiä. :D

... Ounou, seuraavaksi iskee joululahjastressi. :/ Onneksi olen lahjonut ihmisiä ihan riittävästi seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, niin voin hyvillä mielin olla lahjomati. ^^

Mutta kaikkea ennen... Hirveä siivousrumba, ja PENTU<333 .

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oiii, hyvin se menee! <3 Me joudutaan oottaa viel pari viikkoo, mut ehitäänpähän kerrata pentukirjoja. Nii, ja siivota. :D Muaki välil hirvittää, mut onneks vaan hetken, sit tulee taas se ihanan itsevarma olo, et hyvin se menee, no panic!

JA JOO JOULU MULKI ON IHA VITUN HIRVEE JOULUNODOTUS! En malta oottaa talvee noin ylipäätään! Ihan jo senki takii, et se on meidän eka yhteinen joulu pennun kanssa. <3

Hetunen kirjoitti...

Joo, kaikki muutkin on sitä mieltä, että ihan hyvin se menee. Pitäis kai vaan ottaa rennosti... Ja joo, oon ihan paiseessa, et unohdan varmaan kaiken, mitä oon ikinä niistä kirjoista lukenu siinä vaiheessa, kun sitä tietoa pitäisi ruveta soveltamaan. :D

Ja hei, mäkin nimenomaan odotan sitä, että se koira on meidän kanssa joulun! Ihan tuntuu siltä, että on jo vihdoin se oma perhe, eikä enää äidin ja isin helmoissa pyöri. :D