Olen vain syönyt pitkin päivää - tai siltä ainakin tuntuu. Sorruin jopa kahteen pieneen laskiaispullaan. Hyi minua. Kävelin kuitenkin Jukolaan ja takaisin.
Olin stressannut japanintuntia ihan turhaan. Tämänviikkoinen tunti oli paljon rennompi kuin edelliset. Rohkeimmat, minä mukaanlukien, maistoivat nattoota. Kokemus sinänsä, mutta en lastaisi sitä ensimmäisenä lautaselleni.
Nanon kanssa yritin kävellä tosiaan Jukolaan tänään, ja jouduin ennen puoltaväliä kääntymään takaisin, kun se veti joka suuntaan. Tämä on taas näitä päiviä, kun tuntuu, ettei tuo koira ikinä opi kävelemään hihnassa, eikä mun olisi koskaan pitänyt ottaa koiraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti