Ajattelin, että tästä uudesta vuodesta tulee maailman tylsin ikinä ja me istutaan vain kotona tekemättä mitään, kun tuo Nanokin on. Mutta sitten kävikin niin, että Nano ei pelännyt raketteja ollenkaan. Iltalenkillä pelloilla se katseli hetkisen ja jatkoi vaan matkaa. Tästä rohkaistuneena lähdettiin mutsin matkassa Anttoselle ja otettiin koirakin mukaan. Siellä käväistiin Virvelinrannassa katsomassa ja räjäyttelemässä raketteja, ja Nano katseli niitä paukkuja ja yritti haukata niitä sieltä taivaalta... :DDD Olihan se aika sanoinkuvaamattoman hupaisa näky.
Mulla oli mukava ilta, Rikusta en tiedä. :D Kolmen maissa alettiin tekemään lähtöä, ja neljän aikoihin oltiin kotona nukkumassa. Paljoa en juonut, syödä muistin. Aamulla oli vähän höntti olo niinkuin aina kun on edes vähän juonut ja valvonut (vaikka unirytmi oli kyllä valmiiksi aivan vituillaan) mutta suihku ja aamupala jeesas.
Pitäisiköhän sitä tehdä joku uuden vuoden lupaus. Olen miettinyt sellaisia, kuin "pudotan painoa 75 kiloon" tai "lopetan karkinsyönnin niin ja niin pitkäksi aikaa" tai "en juo tänä vuonna alkoholia". Terveysjuttuja!
Helpointa olisi mulle oikeasti olla juomatta. Seuraavaksi helpointa ehkä jopa pudottaa painoa. :D Karkinsyönti on jotenkin enemmän... Tapa. Sitä vaan on pakko syödä. Se karkinhimo mikä iskee vähintään kerran viikossa on jotain ihan järkyttävää. Olen huomannut itsekin, että vaikka vähän aikaa odottelisin, että se menee ohi, niin loppujen lopuksi ostan kuitenkin. Ihan vain, koska olen päättänyt tänään syödä karkkia. Eli tapa siitä enemmän on tullut.
Taidan miettiä pari viikkoa noita uudenvuodenlupausjuttuja. Riku on mulkku.
2 kommenttia:
Mun on aivan pakko laihduttaa. Eikä enää vaan ulkonäöllisistä syistä, vaan jo terveydellisistä. Mulla meinaa alkaa selkä oikkuilemaan, ja se on ilmiselvää liikunnan puutosta. Aijon kokeilla pistää jääkaapin oveen jonkun motivaatiokuvan, jos se oikeesti auttais ees vähän. Ja kylhän nyt ku Raivo ei enää pelkää lunta, ni me päästään pakkasest riippuen melkeen päivittäin lenkille. Ja jos vaan saisin alotettua sen Zumban uusiksi niin...! Vitjat. Tuskaan mennessä vähintään -5 kg!!!
Toi on just se, mitä yritän välttää. :D "Jos vaan alottasin..." kun en kuitenkaan ikinä aloita, ja jos aloitan, niin sitä kestää ehkä viikko, kaks. Korkeintaan. Mun itsehillintä on vaan niin huono! :/
Mut joo, motivaatiokuva jääkaapin (ja ruokakaapin ja pakastimenkin :D) ovessa olis kova. Pitäis varmaan alkaa etsiä sopivaa "ihannekroppaa" tuolta netin syövereistä!
Lähetä kommentti