En oikein jaksa ymmärtää sitä, että se valmistujaispäivä todella on jo ylihuomenna. Olen ikäänkuin antanut itseni jo valahtaa kesälomalle. Mekko on melkein valmis ja kampauksesta ei ole tietoakaan. Pitäisi kai jaksaa sääretkin ajella yms yms. En jotenkin jaksa. Miettisin tällä hetkellä mieluummin kaikkea muuta kuin koulua. Vaikka sitten niitä valmistujaisjuhlia, joihin ei ole varaa. :P

Katselin koko päivän vain koneella Avataria. Mutta se on sentään niin hieno sarja, että ei mennyt ihan hukkaan päivä! Laitoin myös pyykit koneeseen ja tiskasin, ettei Riku pääse sanomaan. :) Olisi kiva vielä käydä tänään jossain. Tai vaikka zumbata! Mutta ei se taida käydä tässä kämpässä, kun on vielä niin paljon pahveja yms lattialla. Sitä astuu vielä naulaan jos ei ole varovainen.

Olen varmaan kuukauden päivät kelaillut sitä, että ihmiset pitävät minua laiskana, jos en heti halua hakea töitä. Mutta kuten ne lomakuntoon -gaiffarit koulussa kertoivatkin, niin ei siinä ole mitään järkeä, jos olen loman tarpeessa, ja jatkan vain itseni piippuun ajamista. Ei sillä, että sitä kukaan huomaisi, mutta vaikka olen enimmäkseen positiivinen ja vaikutan rennolta, niin ajattelen vähän väliä töiden hankkimista, tätä kämppää, parisuhdetta (jossa ei edes ole mitään vikaa!) ja sitä, mitä muut musta ajattelee. Tai ei oikeastaan muut, vaan tarkemmin äiti ja isi. En halua että ne kuvittelee, että ne on kasvattaneet mut jotenkin pieleen, jos en oo samanlainen työnarkomaani. Toisaalta ne kai ymmärtää, tai äiti ainakin, jos se kerran vuosi sitten itsekin joutui saikulle työuupumuksen takia. Sitten kun olen töissä, niin teen tunnollisesti ja hyvin, mutta nyt en ole, enkä haluakaan. Myöhemmin sitten.
(Sitä paitsi, en nyt halua kuulostaa katkeralta, mutta eipä mua ole kukaan kai töihin halunnutkaan. Vain yhdestä paikasta vastattiin, ja sieltäkin kielteisesti. ^^)

Tulisikohan se Rikukin kohta. En jaksais yksikseni kykkiä. :P :)