Väsymys.

Maaliskuu on kyllä pahinta. Varsinkin, kun tekemistä olisi vaikka muille jakaa, mutta ei vaan kykene. Nukun nykyisin kutakuinkin 10 tuntia yössä, ja olen silti väsynyt. En väittäisi, että nukun liikaa, ylös on nimittäin aika helppo päästä, mutta iltaisin on pakko päästä nukkumaan jo joskus yhdeksän, kymmenen aikoihin. Ikäänkuin kuluttaisin itseni finaaliin päivän aikana. Joka päivä.

Tämän vuoden maaliskuu on iloinen poikkeus siitä, etten oikeastaan ole mitenkään masentunut. Olen vain väsynyt. Mulla on todella hyvä olo ja mieli. Varsinkin viimeisen muutaman päivän aikana olen ollut oikein megahäpihäpi, kun aurinko on paistanut aamusta asti. Asfaltti näkyy, ja on sieltä täältä kuivakin, eikä tarvitse käyttää pipoa. Odotan silti edelleen niitä lakaisukoneita. :o

On alkanut melkein itseäkin jo kyrsiä tämä ihran määrä, vaikken mitenkään lihava olekaan. Muuten ei oikeastaan haittaisi, mutta nuo selkätissit. Niistä on vain päästävä. Tietäisiköhän kukaan mitään hyvää vinkkiä niihin? Vai pitääkö vain joka päivä väsätä 500 selkälihasta? Kun lumet ovat sulaneet, niin on helpompi käydä lenkilläkin, jolloin ei tarvitse niin murehtia tällaisista, mutta siihen on vielä niiiiin paljon aikaa...
Voisin harkita myös tuosta karkista ja muusta luopumista, toki. Olen viime aikoina syönyt ihan liikaa kaikkea hyvää. Sen pitäisi riittää, että joka päivä saa lounaalla jälkiruokaa.

Töissä on ollut todella mukavaa, olen saanut taas tehdä kaikkea jännää. Postailen tännekin kuvia sitten heti kun saan aikaiseksi siirtää ne koneelle himassa. Ja eilen sain aloitella siellä sitä näyttöäni, teen siis jonkinlaisen korsetin itselleni. Aloitin muokkaamalla vuoden 1878 kaavaa omiin mittoihini sopivammaksi. Veikkaan ettemme tule selviämään yhdellä, tai edes kahdella sovitteella... :)

Vähän omalla tavallaan harmittaa, kun yksi parhaista ystävistäni on nyt muuttamassa Helsinkiin. Eipä siinä mitään, jos hän sinne todella haluaa, mutta henkilökohtaisesti en kykene ymmärtämään, miksi joku haluaisi muuttaa sinne. :D Been there done that ei ollu vekkulii (vaikka asuinkin Espoossa). Se siinä vain on harmi, että tästä lähtien joutuu sitten näkemään hirveästi vaivaa, että voi nähdä. Hetkisen mietin, että miksei se kaverin äijä voi muuttaa tänne, mutta kaveri taitaa haluta etelään. Mikäs minä olen siihen mitään sanomaan, kai junat edelleen kulkee? Oletan ainakin saavani kutsun tupareihin, perkeles!

Olen tässä muutaman päivän jo harkinnut (hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty) että tekisin itselleni jonkinlaisen kalenterin tästä kuusta, johon merkitsen sellaisia "tänään tee tämä" -asioita. Se voisi helpottaa asioiden valmistumista. Mukaanlukien villakangastakin portfolio, näyttö, fantasia-asu ja opinnäytetyön kirjallinen osuus. Suurimmalla osalla ed. mainituista olisi deadline siinä toukokuun alussa. Parasta olisi ryhtyä hommiin!