Nyt ei väsytä!

Lauantai. Ei paha!

Olen tässä parin viikon aikana pitänyt useampaakin pakollista asiaa aivan hirveinä mörköinä, mutta sitten kun olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja tehnyt ne, niin niistä on tullut tosi kivoja. Portfoliostakin tuli niin kivannäköinen, etten olisi halunnut luopua siitä ollenkaan. Vein sen, korsetin ja neuleet koululle viime tiistaina. Nyt on päästy läpi talvitakki-, sekä "erikoistekniikat ja neuleet" -kursseista.

Pääni on todella tyhjä.

Olen ollut tyytyväinen itseeni viime aikoina. Pidän siitä, mitä näen peilistä. Ainoa, mikä häiritsee on nuo iänikuisen selkätissit, mutta muuten. Riipputissit ei haittaa, ovatpahan ainakin isot, vyötärö on hyvin näkyvissä (kuten aina) ja mun pylly on kasvanut. :) Käsivarsienkin kanssa alan olla sinut. Ainoa, mitä voisin tehä "parantaakseni" asioita, olisi selkälihakset ja punttien nostelu. Lisäksi tuntuu muutenkin rauhallisemmalta tuolla pään sisällä. En hätäänny heti, jos tulee mokailtua. En ole enää kovin katkera mistään, mitä menneisyydessä on tapahtunut. En kadu mitään, mitä olen tehnyt. Päinvastoin, korkeintaan sitä mitä olen jättänyt tekemättä. Osaan pitää pääni kiinni tietynlaisissa tilanteissa. Olen hyväksynyt sen, että kaikki eivät ehkä halua kuulla mielipiteitäni siitä ja tästä asiasta. Olen tällä hetkellä kaikinpuolin kovasti zen itseni kanssa.

... Mutta aikuiseksi en kyllä kasva. :D

Säälittää kun olen etääntynyt niin monista kavereista. Ei tule nähtyä kuin ehkä kerran vuodessa Espoon kavereita. Nyt olisi viisasta matkustaa, kun on vielä tuo opiskelijakortti, mutta ei ole sitäkään vähää varaa. Kaikenmaailman käyttötavaraa pitäisi koko ajan ostaa. Oikein hyvä esimerkki käyttötavarasta shampoon ja vessapaperin lisäksi ovat sukkahousut. Jumalauta 8 euroa YKSISTÄ sukkahousuista. Ihme rahastusta.

Tiukkaa voi tehdä, kun muutan pois kotoa ensikuun lopussa.

Riku sai nyt sitten kämpän, ja muutan imussa messiin. En ajatellut kuitenkaan loisimaan ruveta, heti kun alan saamaan jotain säännöllistä tuloa, niin maksan kyllä asumisestani. Riku sanoi, että periaatteessa sillä ei ole väliä olenko kirjoilla siellä vai en, kun olisin siellä kuitenkin koko ajan. Eikä se mun kirjoilla olo paljon kuluihin vaikuta. Vesimaksua 17€/hlö/kk. Hui.
Menen myös työkkäriin kysymään työelämävalmennuksesta, silloin voisin olla töissä ja samalla nostaa työmarkkinatukea, sekä mahdollisesti jotain lisärahaa vielä. Kyllä sillä kai eläisi.
Tiedän että alku on aina hankala, eihän meillä ole käytännössä mitään. Ei ruokaryhmää ei sohvaa, ei juuri astioita. Kyllä se kuitenkin siitä, eiköhän aika moni sukulainen ole valmis jeesaamaan, ja kannattaa kierrellä kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia. Yritän olla hyvä tyttöystävä ja kauheesti tehdä kotitöitä yms, jos en pysty muuten asumisestani maksamaan alkuvaiheessa. x)

En tiedä miten sen järkevästi sanoisi, mutta yritän. Vaikka Riku onkin rakkautta, niin en mä ole yhtäkään kaveriani unohtanut. Ajattelen kaikkia valehtelematta lähes joka päivä. Kelailen, että mitähän Niinalle kuuluu tänään, ja jokohan Kati ja Kaisa puhuu toisilleen, ja onko Jenna jo saanut itselleen portfolion, ja mitähän Mira puuhaa siellä villissä lännessä. Huoh. Olisipa enemmän rahaa, se ratkaisisi monia asioita.

WoWia tekisi mieli. Tämän kuun alussa loppui peliaika, mutta minkäs teet. Ei vaan ole varaa ostaa lisää. Ja jos jostain saisinkin vähäsen, niin listalla olisi etusijalla aika paljon kaikkea muuta, kuin WoW.

... No kyllähän mua oikeasti väsyttää, kellokin on jo yli yhdeksän (... wtf) ja olisin aika valmis meneen nukkumaan. :D Kyhäilin tänään kuiteskin hameen, ja lyhensin vähän yksiä verhoja (niistä saa rahaa wuhuu!) Olen säästänyt uutta priimaompelukonetta varten vasta satasen, voi mennä aikaa ennenkuin sen sitten saa...

Kyllä kaikki varmasti kuitenkin parhain päin järjestyy. Ei pidä huolia huomisesta, se on vasta huomenna.