Kyllä tämä taas tästä.
Masentaa, kun olen lihava. Masentaa, kun en pysty olemaan syömättä karkkia. Masentaa, kun ei ole rahaa. Masentaa, kun kulutan rahani karkkiin. Mahtava noidankehä!
Laskeskelin. Saan opintorahan ja opintolainan. Olen jaksottanut lainan siten, että jokaiselle opiskelukuukaudelle on yhtä paljon rahaa. Toki on olemassa sekin vaihtoehto, ettei sitä kaikkea nosta, mutta se nyt ei koske minun kaltaisiani tuhlareita. Laskin, että täysin turhaan on mennyt lähiaikoina yhteensä reilu neljäkymppiä (siis baariin, kun sinnekin poikkeuksellisesti eksyin tuossa hiihtolomalla). Neljäkymppiä. Kuvittelin, että opiskelijat pistävät sellaisia rahoja baariin harva se viikonloppu, mutta itse olen ihan kusessa jo nyt. Ja on seitsemäs päivä... Hyvä homma.
Katselin tiliotettani muutenkin. Ihan hirvittävän iso osa rahoistani meni tässä kuussa sähkölaskuun ja hammaslääkärilaskuun. Sitten oli tietysti puhelinlasku. Ja tankkasin myös auton. Kaihan noita menoeriä jokunen on.
Sitten on tuo vinkuiita, joka aina vinkuu mun rahankäytöstäni. Tai siis lähinnä sen rahan puutteesta. Kyseessä siis on iki-ihana avomieheni, joka itse on kyllä töissä. Vielä. Se tässä niin kamalaa onkin, että nyt sekin on sitten kovasti menossa opiskelemaan.
Me kuollaan nälkään.
3 kommenttia:
Vaikka opintotuki onkin hieno asia, niin on se harmillisen pieni... Ei sillä oikeasti elä. Siis normaalisti. Saatte sympatiani! :]
Heipsan!
Miten se teidän koiruus voipi?Löysin blogisi,kun etsin netistä apua haulla:"pentu rimpuilee ja pakittaa hihnassa..."Oli ihana huomata,että en ole yksin ongelmieni kanssa.Sulla tosin ne on jo muistoja.Mulla on vajaa 8 viikkonen collien pentu,poika.Sitä on ollu pakko opettaa hihnaan,kun täällä on niin paljon ihmisiä,joiden perään se lähtis ja jotka ei koirista niin välitä ja toisaaltaan,löytyy täältä niitä suuren egon omaavia koiriakin.Hanget on niin syvät metiköissä vielä,ettei sinnekkään viiti vielä mennä riekkumaan.
Hihnan päästä aina jossain vaiheessa löytyykin uliseva superpallo...rasittavaa.Eihän siinä auta,kun odotella,että kohtaus menee ohi.
Kauanko sulla meni,ennenkun sun suloisuus ymmärsi hihnassa kävelyn jalon taidon?
Hanna: Kiitos! Ei oo joo mukavaa tämä räpiköinti... :P
Eläinystävä: Kiitos kommentista! Sun koirasi on vielä iiiiihan pieni! Todennäköisesti lähtee siitä ihan hyvin, kun oot vaan jämäkkä ja johdonmukainen... :) Jos koirasi kuitenkin omaa yhtä voimakkaan tahdon kuin oma koirani, niin sulla on edessä pitkä ja kivinen tie... Nimittäin mun koiruuteni ei ole tänä päivänäkään oppinut kulkemaan hihnassa, vaikka pidetään tiukkaa kuria, ollaan johdonmukaisia ja noudatetaan kouluttajien ohjeita. :/ Ikää on kaksi ja puoli vuotta, ja mä pahoin pelkään ettei edessä ole muuta kuin sen asian hyväksyminen, ettei tuo tule koskaan kävelemään hihnassa kunnolla. Ei sillä että periksi antaisin ja antaisin sen vetääkään, mutta lenkit tulevat sen loppuelämän olemaan tuskaa - mulle. :/
Lähetä kommentti