Long time no write

Tuntuu siltä, kuin olisin ollut joka ikinen yö töissä. Työaika on vain neljä tuntia, mutta tuntuu täydeltä työpäivältä. Kunto ei ole noussut, päinvastoin. Tuntuu siltä, että jaksan vain huonommin ja huonommin. Olen nukkunut huonosti ja syönyt vielä huonommin. En näe ystäviä niin paljon kuin olisi hyvästä.Nukun kaiket päivät enkä jaksa nousta, vaikka olisin nukkunut jo kahdeksankin tuntia. Olen oikeasti hyvin kiitollinen siitä, että homma loppuu tällä viikolla.

Vannoin joskus kauan sitten, etten koskaan ota akvaariota, kalat on maailman tylsimpiä eläimiä jne... No, lupaukset on sitten kai tehty rikottaviksi.

Nyt löytyy siis kaksi lehtikalaa, kaksi kultakalaa, neljä kardinaalitetraa ja kuusi intiaaninsulkaa, mikäli olemme kaloja harrastavan kummitätini (ja -setäni) kanssa tunnistaneet lajit oikein. Tarvitsisin oikeastaan vielä toisenkin tankin, jotta saisin kultakalat siirrettyä sinne, ne mokomat kasvavat aika vauhtia ja pelkään pienimpien puolesta. Kumitätini lähetti minulle kasveja, joista yksi on jo syöty ihan rangoksi. Se oli odotettavissa. Sitten tarvitsisin vielä toisen tankin lisäksi suodatinhapettimen ja muutaman kilon hiekkaa. Luulen, että niillä pärjäisin ihan hyvin vähän aikaa. Mua varoiteltiin, että homma saattaa karata täysin käsistä, ja niinhän se on kovaa vauhtia tekemässä.

Mun on pakko myöntää, ettei kalat ole niin tylsiä, kuin olin aluksi ajatellut. Niitä on hauska katsoa, lisäksi ne ovat aina ruoka-aikaan niin eloisia, että katsottavaa riittääkin. Nyt tosin isompi kultakala ja isompi lehtikala ovat alkaneet vähän näykkiä toisiaan silloin tällöin, onkohan kyseessä jokin reviirikiista...?

Suunnittelen tässä PartyLite -kutsuja, ihastuin niin paljon itse kesäkuvaston tuotteisiin, että haluaisin nähdä niitä  lähempää. Pidän kynttilöistä todella paljon, ja olenkin polttanut niitä melko paljon sen jälkeen kun pääsin "omaan kotiin" asumaan. Jostain syystä vanhemmillani oli ongelma sen kanssa, että teini-ikäinen tyttönen polttelee kynttilöitä omassa huoneessaan. Olin vissiin teininä sen verran menevää sorttia, että kynttilät olisivat helposti unohtuneet palamaan yksikseen. Silloin en ollut samaa mieltä, mutta ehkä nyt näen ongelman ytimen.


Olisi kiva myös "juhlistaa" 200. merkintää blogissa, mutta miten? Arvonta tuntuu hassulta ajatukselta, kun seuraajia on niin vähän ja mitä edes arpoisin? Jotain itsetehtyä ehkä! Jos pitäisin arvonnan, mitä itsetehtyä haluaisitte palkinnoksi? Vinkki, olen melko hyvä ompelemaan ja neulomaan.